14. toukokuuta 2023

Vaeltajavartio Fasaanien Svenska Suomi-projekti 29.-30.4.2023





Lähdimme vappuaaton Suomi-projektin retkelle nelistään suunnitelmana tämä: Ihana reipas Mira ajaa meidät Vaasaan, Merenkurkun saaristoon, jossa tarvomme rinkkojen kanssa paikalliselle laavulle ja yövymme siellä. Seuraavana aamuna kävelemme saman reitin takaisin ja vietämme päivän tutustumalla Vaasan museoihin. Tässä miten se sitten oikeasti meni:


Lördag:

Aloitimme matkamme kololta, jossa pakkasimme tavarat ja itsemme autoon. Pysähdyimme matkalla vain kahdesti: kerran leikkimään hippaa Pohjanmaan kylmässä tuulessa, ja myöhemmin Liisanlehdon Prismassa, jonka siistit vessat ihastuttivat meitä kaikkia. Matkalla Sommarösundin uimarannalle pääsimme vielä ajamaan upean Raippaluodon sillan yli.









Uimarannalta alkoi luontopolku, jonka varrella tapasimme suomenruotsalaisia sekä merikotkan. Mira pelasti meidät kohtaamisista sujuvalla svenska smalltalkilla. Herregud! Edes Mira ei kuitenkaan pystynyt pelastamaan meitä sulamisvesilätäköiltä, jotka jatkuivat koko luontopolun ajan, ja jotka lopulta vaativat uhrikseen jokaisen mukana olleen kengän. Hetken hengähdystauon mutavelliltä saimme kuitenkin lounaalla, kun taioimme trangioilla pestopastaa aurinkoisella kalliolla.


Lounasta kokatessa mieliala koheni, mutta saimme kauhuksemme huomata, että retken suunnittelussa oli käynyt kohtalokas virhe: Olimme ottaneet mukaan liian vähän vettä, eikä pastan keittäminen auttanut asiaa. Kauppalistasta oli myös unohtunut vessapaperi. Jouduimme siis pärjäämään mukana olleilla harvoilla nenäliinoilla. Jatkoimme kuitenkin matkaa leiripaikalle. 



Luontopolun varrelta löytyi lähes kaksi metriä syvä hiidenkirnu.


Leiripaikalla ryhdyimme saman tien kasaamaan kengänkuivatusnuotiota, jonka äärellä paistoimme myöhemmin myös hotdogeja. Amyn harmiksi hänen kenkänsä kuivuivat nopeiten, joten hän pääsi palvelemaan muita. Illan aikana ehdimme vielä keskustella ihmissuhteista aktiviteetin merkeissä sekä valmistella laavun nukkumiskuntoon. Jälkimmäinen valitettavasti vaati uhrikseen Lumin nilkan, joka kolahti satunnaiseen maasta törröttävään rautatanko.


Amy laittamassa kenkiä kuivumaan samalla kun muut istuvat sukkasillaan kodan penkillä.



Söndag:

Aamulla arvioimme uudelleen tilanteen ja päätimme erään jalkapuolen takia jakautua kahteen ryhmään. Mira ja Amy urheina lähtivät hakemaan autoa läheiselle parkkipaikalle samalla kun Lumi ja Nitta kokosivat uuden nuotion aamiaista varten. Paistoimme tulen ääressä kananmunaleipiä ja pekonia, kunnes kaikki olivat henkisesti valmiita jättämään leiripaikan.



Vedenpuutteesta johtuen ensimmäinen pysäkkimme oli Prisman vessa, jossa harjasimme hampaat. Kun ajatukset taas sivistyksen keskellä toimivat, tajusimme että olimme valinneet retkiajankohdan huonosti: Vappuaatto sai museot sulkemaan ovensa ennenaikaisesti, joten kerkesimme käymään vain Kuntsin modernin taiteen museossa. Lounaaksi tankkasimme pitsaa, jonka jälkeen täytimme retkeemme jääneen kulttuuriaukon käyskentelyllä Vanhassa Vaasassa ja Vaasan Rauniopuistossa. Nukuimme vielä hätäpäikkärit erään K-marketin parkkipaikalla ennen kotiinlähtöä.





Paluumatka sujui hyvin lukuunottamatta tankkausyrityksiämme Jalasjärven Juustoportilla. Onneksi Juustoportilta sai ostettua suklaata, jäätelöä ja limsaa.






Matkassa Amy, Lumi, Mira ja Nitta










12. huhtikuuta 2022

Tarinat -jälkimerkki

Perhoset ovat suorittaneet Tarinat -jälkimerkkiä.  Sudenpennuille annettiin sanoja, jotka tuli liittää osaksi tarinaa. Tässä sudenpentujen itse keksimiä partiotarinoita.


Tarina 1

Viisi kaverusta lähtivät retkelle.

         Minne mennään retkelle?

         Uima-retkelle? Päiväretkelle? Yö retkelle?

         Nyt minä keksin! Mennään metsään telttailemaan.

         Kuulostaa hyvältä.

         Kenellä on teltta ja telttakiilat?

         Minulla on telttakiilat, mutta ei telttaa.

         Minulla on taas teltta

         Mutta kenellä on makuualustat?

         Minulla on viisi makuualustaa!

Ei muuta kuin telttailemaan!

Tarina 2

Olimme lähdössä päiväretkelle. Matka kesti 20 vuotta. Perillä teimme trangialla ruokaa, koska matkalla tuli ”vähän” nälkä! Illalla sytytettiin nuotio ja paistettiin vaahtokarkkeja. Ennen kuin lähdettiin kotiin, hukkui vahingossa puukko, mutta löysimme sen. Kotimatka kesti 20 vuotta! Loppu.

Tarina 3

Olipa kerran kaksi tyttöä nimeltä Kerttu ja Maria. Kerttu ja Maria päättivät käydä metsässä. Heillä oli kaikki pakattuna. Kun he olivat retkellä, heillä oli hauskaa. Yksi päivä kun he päättivät mennä lopulta kotiin ja olivat ottamassa karttaa esiin, se oli pudonnut ja poissa. He soittivat vanhemmilleen, mutta ne eivät vastanneet. Sitten he soittivat 112:een. Sieltä vastattiin, että mikä hätänä. Me hukattiin meidän kartta ja me ollaan eksyksissä eikä päästä nyt kotiin. 15 min myöhemmin pääsimme onnellisesti kotiin.

Perhosten kirjavinkit:

Timo Parvela, Ellan ja Sampan urotyöt

Frozen - tarinoita Arendelista

Annie Barrows, Isa+Bea ja fossiiliennätys

Paulette Bourgeois, Franklin viettää juhlaa

Eduard Uspensky, Alas taikavirtaa

Erin Hunter, Soturikissa

Mary Carey, Luiseva puiseva leijona ja ovela apina


Perhoset

30. syyskuuta 2021

Sinikettu

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna järjestettiin erätaitojen peruskurssi Sinikettu, jonne osallistui kolme vartiomme jäsentä, Salla, Katri ja Hilda.  


Perjantai 24.9. 

Saavuimme seitsemäksi Evolle, jolloin kurssi alkoi. Kurssi aloitettiin suunnistamalla leiripaikoille, jossa pystytimme majoitteet. Kun ne olivat saatu pystytettyä haimme koko viikonlopunalmistaa. ruokatarpeet ja söimme iltapalan. Astiat ja trangian tiskattuamme pääsimme viimein nukkumaan. 


Lauantai 25.9. 

Lauantaiaamuna seitsemältä heräsimme märkinä kosteasta laavusta, sillä yöllä oli satanut vettä ja kosteus oli tullut sisään. Nousimme tekemään aamupalaa, jonka nautittuamme lähdimme harjoittelemaan kartan lukua ja kompassin käyttöä. Yhden aikoihin palasimme tekemään lounasta. Lounas oli eriskummallisin syömämme partioruoka ikinä, siinä oli jauheesta tehtyä perunamuusia ja kuivattuja kasviksia, joita emme osanneet valmistaa. Seuraavana ohjelmanumerona oli suunnistusta, jossa hyödynsimme aamulla opittuja taitoja ja haimme useita rasteja. Suunnistuksen jälkeen harjoittelimme köytöksiä, kuten pukkiköytöstä ja ristiköytöstä. Päivälliseksi söimme makaronia ja jauhelihakastiketta. Ruuan jälkeen saimme pikaisen opastuksen trangian käytöstä talvella ja erilaisista polttimoista. Seuraavaksi aloimme tekemään nuotioita, joihin puut kerättiin metsästä. Puita ei saanut kaataa ja sytykkeetkin piti kerätä maasta. Puiden hakureissulla yksi meistä upposi suonsilmään. Vinkki: jos kenkäsi kastuvat, vaihda kuivat sukat ja laita muovipussit kenkiisi, niin jalkasi eivät kastu! Kun nuotiot olivat saatu syttymään, söimme pikaisesti iltapalan ja lähdimme yösuunnistamaan. Kun pääsimme takaisin leiriin kello oli jo yli puolen yön, pååsimme vihdoin nukkumaan. 


Sunnuntai 26.9. 

Sunnuntaiaamu lähti käyntiin kuivemmissa tunnelmissa, kun aloimme tekemään aamupalaa hieman ennen kahdeksaa. Aamupalan syötyämme pakkasimme tavaramme ja meille opetettiin rinkan säätäminen itselle sopivaksi. Kun tämä oli tehty, meille jaettiin rastiradat suoritettaviksi. Kiersimme rasteilla noin kolme tuntia. Rata päättyi katokselle, jonne myös kurssi päättyi. Söimme viimeisen aterian Mama-nuudeleita ja tonnikalaa. Täytimme palautelomakkeen kurssista ja siitä suuntasimme kohti kotia. 


Vaikka sää olikin hieman kostea, opimme paljon uusia taitoja ja saimme hienoja kokemuksia.


Salla, Katri ja Hilda.

3. elokuuta 2021

Ristinolla-kesäretki Teiskossa


Kirkolta päädyttiin yhteiskyydeillä  Paarlahden leirintäalueelle. Retkellä oli monia ensikertalaisia, joten ohjelma aloitettiin tutistumisleikeillä. Tutustuimme myös yhdessä leirialueeseen. Koko retkipoppoo mahtui kahteen puolijoukkuetelttaan, jotka koottiinkin seuraavaksi. Lämpötila oli lähes 30 astetta ja halukkaille tarjottiin uintimahdollisuus. Iltapalan, lämpimien voileipien jälkeen suoritettiin iltatoimet ja mentiin nukkumaan. 

Lauantaiaamu aloitettiin lipunnostolla. Aamupalan jälkeen seurattiin ikäkausien omaa ohjelmaa. Lounaaksi söimme kasviswokkia. Lounaan jälkeen jatkettiin ikäkausien omaa ohjelmaa. sitten oli päivämehun vuoro, jolloin tankattiin suolaista ja makeaa. Päivän aikana ehti myös askartelemaan leirimerkkiä. Päivällisellä saimme tietää iltaohjelman aiheet. Päivällisen jälkeen menimme saunomaan ja uimaan. lipunlaskun jälkeen söimme tacopeltiä, jonka jälkeen oli iltaohjelman vuoro. iltaohjelman jälkeen menimme nukkumaan. 

Sunnuntaiaamu aloitettiin tuttuun tapaan lipunnostolla ja aamupalalla. Aamupalan jälkeen ryhdyimme purkamaan telttoja sekä pakkaamaan omia tavatoita. Kun tavarat oli pakattu ryhdyimme siivoamaan yhteisiä tiloja. Siivoamiset suotitettiin odotettua nopeammin ja melkein täydellisesti ennen sateita.


-Lumi

28. kesäkuuta 2020

Naistenpäivän kakkubuffet 8.3.


Talkoilu alkoi n. klo 10 aikaan kun Ilvekset tekivät vielä viime hetken leivonnaisia ja ohjekylttejä buffetiin. Yhden jälkeen talkoolaisia ja kakkuja alkoi saapua ovista ja ikkunoista. Jossain tehtailtiin kakkujen nimilappuja, toisaalla katettiin pöytiä ja järjestettiin kakkuja. Iloinen hääräys vallitsi koko kirkon alakerrassa.




Onneksi olimme ajoissa valmiita buffetin kanssa, koska vieraatkin olivat paikalla jo hyvissä ajoin. 

Kun lipunmyynti virallisesti alkoi, väkeä oli paljon. Jono oli melkein ovelle asti! Istumapaikat meinasivat loppua heti alkuunsa kesken kunnes mainitsimme vieraille mahdollisuudesta herkutella myös alasalissa. 






Kakut olivat herkullisen näköisiä (ja makuisia!) ja pöytä oli koreana monenlaisista kakuista. Oli juustokakkua ja suklaakakkua, kuivakakkua ja täytekakkua, piiraita ja keksejä. Herkkua oli melkeinpä jokaiseen makuun. Talkoolaisena kyllä vesi herahti kielelle, kun katseli kakkuja.



Buffet oli todella onnistunut tapahtuma ja kuulin itsekin monen puhuvan, että tällainen olisi hauska järjestää ensin vuonnakin! Mukana ollaan jos niin käy! 

                                         - Mirju

8. tammikuuta 2020

Ryhmäesittely


Leppäkertut-lauma


Me olemme tokaluokkalaisten sudenpentujen partioryhmä Leppäkertut. Leppäkerttuihin kuuluu kuusi sudenpentua, kaksi akelaa ja kaksi akelan apulaista. Me tykkäämme vaahtokarkkien paahtamisesta nuotiolla ja teltassa nukkumisesta ja retkistä muutenkin. Olemme reippaita, reiluja ja aina valmiina oppimaan uutta. Ulkoilu ja leikit ovat kivoja. Laumailtamme on maanantaisin Kalevan kirkolla salissa kuusi kello 18.30-20.00

Leppäkerttujen huuto: ”Leppäkertut suunnistaa, tekee ruokaa, vaeltaa, partiota harrastaa!”    
   
         

Iida, Inkku, Moona, Sonja, Stella, Veera ja akelat Ade, Merja, Minna ja Vilja

6. tammikuuta 2020

Ryhmäesittely


Ilvekset

Me olemme Ilvekset Kalevan Suuntatytöistä. Meitä on 12 seikkailijaa ja sampo. Me olemme hauskoja, iloisia ja oma-aloitteisia partiolaisia. Olemme hyviä laittamaan ruokaa trangialla. Meidän lempiruoka on ooppis. Tänä syksynä olemme suorittaneet Panda-merkin, Tulentekijä- ja Partiolaulut ja leikit -taitomerkit. Tänä syksynä olemme olleet kolmella retkellä. Ensimmäisellä retkellä nukuimme laavussa. Toisella ja kolmannella retkellä nukuimme puolijoukkueteltassa ja toimimme kipinässä. Osallistuimme myös seikkailijakisaan ja pääsimme palkintosijalle. Meillä on Pohjoinen-ilmansuunta käynnissä ja seikkailijalupauksen annamme vielä tänä vuonna. Olemme myyneet aktiivisesti partiolaisten adventtikalentereita ja joulukorttipaketteja. Tämän syksyn tavoitteena meillä on vielä suorittaa tonttumerkki. Haluamme kehittyä partiossa. Kokoonnumme Kalevan kirkolla tiistaisin kello 18.30-20.00 salissa 8.

Ilvesten huuto: ”Ilves vaanii saalistaan, täplikkäänä piilossaan. ILVES!”



Armi, Fiona, Isla, Juuli, Kaisla, Katariina, Malla, Nelli, Pihla, Stella, Vilma, Vilppu ja sampo Minna.

26. syyskuuta 2019

Oravien syyshaikki 21.-21.9.2019



Lähdimme lauantaiaamuna vanhempien kyydeillä Isojärven kansallispuistoon. Olimme saaneet suunnitella ruoat haikille. Perille, Heretyn parkkipaikalle, päästyämme teimme ensin trangialla lounaaksi kanaa ja nuudeleita. Syötyämme lähdimme vaeltamaan metsään. 

Päivän matkasuunnitelmana oli kävellä noin 4 kilometriä Kuorejärven laavulle. Noin puolivälissä matkaa pysähdyimme pitämään taukoa valtavan hiidenkiven luo ja söimme siinä välipalaa ja keräsimme voimia. 

Iltapäivällä, kun olimme päässeet perille Kuorejärven laavulle, niin valmistimme trangialla illalliseksi meksikolaisia quesadilloja eli paistoimme tortillalättyjen välissä papuja, juustoraastetta ja tacomaustetta. Nam! 

Illalla sahasimme ja hakkasimme puita nuotiota varten. Alkoi sataa. Sytytimme laavun eteen nuotion ja paistoimme iltapalaksi makkaraa, tikkupullia ja s’moreseja. Kun alkoi väsyttää, vetäydyimme laavuun nukkumaan. Talvimakuupusseissa nukkuneilla oli yöllä sopivaa ja kesäpusseissa nukkuneilla kylmä. 

Kun heräsimme, aamulla oli kaunis ja kirkas sää. Vaihdoimme vaatteet ja keitimme aamupuurot. Laavulle alkoi saapua paljon muitakin retkeilijöitä. Keräsimme omat tavarat, pakkasimme rinkat ja lähdimme kulkemaan samaan suuntaan, kuin mistä eilen tultiin. Osa matkasta oli eri reittiä ja pysähdyimme Kannuslahdella syömään lounaaksi avocadopastaa. 

Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa ja Heretyn kämpän pihassa vielä tutustuimme alueen luontoa esittelevään näyttelyyn ennen kuin meitä tultiin hakemaan. Palattuamme kololle, otimme yhteiset tavarat rinkoista ja lähdimme kotiin. 

- Oravat










16. syyskuuta 2019

Panda-retki 14.-15.9.2019



Kimalaisten Panda-retki Valkijärvellä

Kokoonnuimme kirkolle ja lähdimme sieltä  autokyydeillä Valkijärvelle. Perille päästyämme menimme polkua pitkin kämpälle ja vallattiin sänkyt laittamalla rinkat niiden päälle. Tämän jälkeen leikittiin Susannan kanssa leikkejä ja laitettiin sängyt valmiiksi yötä varten.

Teimme retken Vitavuorelle ja sieltä oli tosi hienot maisemat. Teimme myös kiisseliä ja kerättiin puolukoita. 


Sitten tehtiin liisteristä, teipistä ja sanomalehdistä eläimet. 





Illalla tehtiin ruoaksi pinaattiohukaisia, perunoita ja maissia, ja herkuteltiin niitä. Myöhemmin illalla syötiin vielä iltapalaa ja mentiin nukkumaan.



Seuraavana päivänä pakattiin rinkat ja laitettiin ne odottamaan kotimatkaa. Sitten vielä joogattiin ja hierottiin.

-Milla





2. elokuuta 2019

Piirileiri Ilves19

Piirileiri

Lippukuntamme osallistui 24.7.-1.8. pidetylle Hämeen Partiopiirin piirileirille Ilves19. Piirileirejä pidetään kuuden vuoden välein Hämeenlinnan Evolla, Suomen Partiolaisten retkeilyalueella. Leirille osallistui noin 5 000 partiolaista. Piirileireillä asuttiin viidessä eri alaleirissä (Tera, Eksa, Tsetta, Jotta ja Nano-perheleiri), jotka taas jakaantuivat leirilippukuntiin, joihin voi kuulua yksi tai useampi luonnollinen lippukunta. 

Suuntatytöt Ilveksellä

Leirilippukunnassamme leiriytyi neljä eri lippukuntaa; Näsijärven Kipinät, Tammero, veljeslippukuntamme Kalevan Karhut ja me Kalevan Suuntatytöt. Suuntatytöistä sudenpentuja oli 18, seikkailijoita 6, tarpojia 7, vaeltajia 4, 8 aikuista ja yksi evp (ei vielä partiolainen). Jokaiselle ikäluokalle oli omaa ohjelmaa ohjelmalaaksoissa ympäri leiriä. 

Heti leiriin saavuttuamme alkoi telttojen pystytystalkoot. Sudenpennut nukkuivat kahdessa puolijoukkueteltassa, seikkailijat nigereissa ja tarpojat yhdessä puolijoukkueteltoista. 

Viikon tapahtumia

Ensimmäisen päivän teltan pystytyksien jälkeen koko leirilippukunta kerääntyi yhteen leirilippukuntailtaan, jossa opeteltiin Ilves19-leirin yhteinen huuto, esiteltiin lippukunnat ja katseltiin Suuntatyttöjen tarpojien valmistamaa esitystä. Pelien ja leikkien jälkeen mentiin nukkumaan.

Seuraavana päivänä kaikilla ikäluokilla oli omaa ohjelmaa laaksoissa ja päivän lopuksi siirryttiin koko leirin yhteisiin avajaisiin ohjelmalavalle. Avajaisissa huudettiin leirin huutoa, laulettiin partiolauluja ja heiluteltiin huiveja ilmassa.


Lauantaina oli leirin vierailupäivä ja useat huoltajat tulivat autoilla ja busseilla vierailemaan omia partiolaisiaan. Illemmalla keräännyttiin taas yhteen, tällä kertaa kaikkien sudenpentujen voimin pienempien päättäjäisiin, jonka jälkeen leiri toivotti sudenpennuille hyvää kotimatkaa. 

Sunnuntaina leirisuoralle oli perustettu karnevaali. Pitkin suoraa oli levitetty työpajoja, joissa sai lettejä tai vohveleita tai tehdä ilves-merkkejä. Kaikilla leiriläisillä oli ennakkoon itsetehdyt karnevaalinaamarit. Karnevaalipäivä päättyi yhteisiin keskiäisiin ohjelmalavalla, jossa meille esiintyi tamperelaisen sambakoulun sambatanssijat.

Maanantaina oli mahdollisuus mennä katsomaan vanhemmille partiolaisille suunnattua ulkoilmaelokuvaa Moonrise Kingdom vaeltajakahvila Tardiksen taakse. Molemmissa elokuvissa Up! - Kohti korkeuksia (pienemmille lauantaina) ja Moonrise Kingdom näki partiolaisuutta enemmän tai vähemmän. 

Discoja järjestettiin eri ikäluokille eri päivinä. Seikkailijoiden disco oli sunnuntaina, tarpojien tiistaina, samoajien vaahtobileet keskiviikkona ja vaeltajien retrodisco lauantaina. Leirillä oli kaksi DJ:tä, DJ From Nowhere ja DJ Jangler ja discoissa oli kyllä hyvä meno!

Keskiviikkona vietettiin haikeissa tunnelmissa leirin päättäjäisiä. Ohjelmalavalla esitettiin ideaa siitä, miltä maailma voisi näyttää sadan vuoden päästä. Koko leiri lauloi taas yhdessä tuttuja partiolauluja lähdön kunniaksi. Auringonlasku oli mieletön.


Tunnelmat leiristä

Leiristä jäi hyvä maku suuhun ja säät oli upeat. Välillä oli vähän liiankin kuuma ja meidänkin leirilippukunnassa vallitsi sääntö, että hattu pitää aina olla. Vettä kului paljon ja käsiä piti muistaa pestä kuumalla vielä entistäkin paremmin. Yöt olivat siitä huolimatta viileitä, mutta suurimmalla osalla oli tarpeeksi lämpimät makuupussit. 

Hauskoja oli leirijäynät joita tehtiin erityisesti viimeisenä yönä. Muun muassa meidän leirilippukunnan leiriportti löytyi viereisen bajamajan päältä johon oli teipattu kyltti ”leiritoimisto”. 

Uimista oli leirillä yritetty lisätä kuumien olosuhteiden vuoksi, mutta siitä johtuen uimavuorot oli usein kymmenen minuuttia tai vähemmän. Vesilaaksoissa sudenpennut pääsivät polskimaan vesialtaissa, tosin ei järvessä, isommat pääsivät suppailemaan ja uimaan järvessä. 


Taas saatu kesän partiomuistot talteen ja innolla odotetaan seuraavaa isoa leiriä, joka todennäköisesti on Finnjamboree vuonna 2022. Nähdään taas Evo!

-Mira