Ensiapu 1-kurssi 27.-28.1.2018
Tammikuun viimeisenä lauantaina joukko Kalevan Suuntatyttöjä, Kalevan Karhuja ja
Tampereen Eräpoikia kokoontui Kalevan kirkolle ensiapu 1-kurssille, jonka kouluttajana toimi Ritva ”Mussukka” Nurmilo. Ensimmäisen päivän alkuun muistutettiin jokaista
kansalaisvelvoitteesta joka velvoittaa auttamaan avuntarvitsijaa.
Elvystä ja kylkiasentoa
Jokainen pääsi päivän aluksi harjoittelemaan
painallus-puhalluselvytystä. Pareittain vuorottelimme puhallus ja painallus
vuoroja, teimme jaksoissa viiden kerran toistoilla 30 painallusta ja 2
puhallusta. Tärkeintä tässäkin, niin kuin monessa muussakin ensiapu
tilanteessa, on varmistaa potilaan hengitysteiden auki pysyminen kallistamalla
selällään makaavan potilaan päätä leuasta nostamalla.
Kouluttaja ohjeisti, että
varsinkin kaupunki-alueella, jossa apu tulee nopeasti, puhallusta tärkeämpää on
painallus, jotta sydän pumppaa verta jatkuvasti eteenpäin.
Kaikki pääsivät myös testaamaan, kuinka monta painallusta
tekee minuutissa, oikean nopeuden säätäminen ei ollutkaan niin helppoa kuin
voisi kuvitella. Tämän harjoituksen jälkeen kaikki olivat samaa mieltä siitä,
että kahta minuuttia pidempään elvytystä ei kukaan jaksa tehdä.
Päivän yhtenä tärkeimpänä harjoituksena oli myös
kylkiasennon harjoittelu. Ennen kylkiasentoon laittoa potilasta pitää yrittää
herätellä kova äänisesti ja tarkistaa hengittääkö potilas. Jos potilas on
edelleen tajuton, hänet laitetaan varovasti kylkiasentoon ja tarkistetaan, että pää
on niin että hengitystiet ovat auki.
Meille kerrottiin myös erilaisista
sairaskohtauksista, niiden oireista ja ensiavusta, aivoverenvuoto, rintakipu,
allerginen reaktio, ja diabeetikon liian alhaisen tai liian korkean
verensokerin aiheuttama sokkitila.
Päivän aikana saimme myös ruumiin ravintoa Mirjamin, Tertun
ja Sirpan toimesta. Kiitos siitä J
Murtumia ja lastoituksia
Sunnuntaina kokoonnuimme suorittamaan ensiapukurssin
viimeistä päivää. Päivän aluksi tutustuimme ja harjoittelimme erilaisten
haavojen hoitoa ja haavojen sitomista.
Päivään kuului myös murtumien hoitoa. Harjoittelimme
jokaisen partiolaisen mukana kantamilla välineillä murtuneen jalan tukemista
solumuovisella makuualustalla ja potilaan siirtämistä viltin avulla. Totesimme, että pienellä porukalla potilaan kuljettaminen epätasaisessa maastossa ei ole
kovin yksinkertaista eikä helppoa.
Ennen lounaalle siirtymistä teimme ryhmissä
tehtävän jossa kertasimme edellispäivänä opitut asiat, ja hyvin ne oli vielä
muistissa. Toiseen päivään kuului sokkitilan ensiapua, myrkytyksien
hoitoa, tutustumista erilaisiin vatsakipujen syihin.
Palovammojen hoitoon kuulimme hyviä vinkkejä. Opimme myös,
että kesälläkin maa on sen verran kylmää, että maata voi metsässä ottaa pussiin
tai partiohuivin sisään ja käyttää esimerkiksi nyrjähtäneen nilkan hoidossa tai
muussa kylmää vaativassa ensiavussa.
Päivään kuului myös sähkötapaturmien hoito ja kolmioliinan oikea
oppinen laittaminen, jota harjoittelimme myös käytännössä.
Jokainen kurssilla ollut pääsi läpi kurssista ja siitä
todisteeksi jokaiselle annettiin EA-kortti.
- Pirkko
